Desucon 2012: Aina vain aiempaa parempi

Tämän vuoden Desucon oli viimevuotista onnistuneempi. Ohjelmassa oli viimevuotista enemmän kiinnostavia ohjelmia. En kuitenkaan ihan välittänyt kolmipäiväisyydestä. Vaikka kiinnostavia luentoja oli enemmän, ne olivat sen verran hajaantuneita kolmelle päivälle, että väliin tuli liikaa ohjelmanodotteluhengailua. On ilmeisesti liikaa pyydetty kolmen päivän täydeltä pelkkiä kiinnostavia luentoja. Kirjoitan nyt kuitenkin vain niistä, joista keksin kirjoitettavaa.

Vihaluento oli aika plää. Aiheesta olisi voinut tehdä paremmankin ohjelman. Puhuja oli vähän tökerö, puhui kerrallaan muutaman sanan ja sitten mongersi väliin muminaa, aivan kuin aiemmillakin luennoillaan. Puhuja luki asiaansa jatkuvasti lapuista, eikä hänen esiintymisensä ollut kauhean luonnollista. Yksittäiset sisältöasiat luennossa olivat toisistaan irrallisia, esimerkiksi "Tässä on LOL-ikoni" ja ei liittynyt asiayhteyteen eikä animeen mitenkään. Puhuja käytti taas vähemmän aikaa luentoonsa kuin hänelle oli ohjelma-aikaa suotu, mutta ei hänen kyllä enempää olisi tarvinnutkaan pölöttää.

AMV-kilpailussa oli aika tylsiä videoita. Liian moni video oli tosi lyhyt, monissa oli liian yritettyjä ja huonosti käytettyjä efektejä. Esityksen jälkeen ei enää muistanut, mikä video oli mikä, enkä pystynyt osallistumaan yleisöäänestykseen. Monet valittivat äänentoiston voimakkuudesta, mutta minusta se olisi voinut olla vähän kovemmallakin. Mutta se Naruto-video kyllä ansaitsi yleisöäänestyksen voittonsa, ja Final Fantasy -videot olivat kaikki upeita!

Hatan konsertti oli ihan huippu. Olin ihan innoissani, sillä vaikka Hatan biisit eivät sinällään minua niin hirveästi miellytä, niin esitys tässä konsertissa oli tosi tasokas. Bändi svengasi ja Hata on tosi hyvä laulaja, ja vaikka orkesteri käyttikin nuotteja (ja Hata luki sanojansa iPadista), niin soitto ei kuulostanut mitenkään lappuihin jumittuneelta toisin kuin esim. vihaluennoitsijan puhe. Biisien mukana oli mahtava heilua ja tanssia ja laulaa mukana koko konsertin alusta loppuun. Myös Hatan välispiikit olivat hauskoja ja pitivät mielenkiinnon yllä, ja biisijärjestyssekoilusta tuli vain huumorilisää. Sovitukset olivat todella hauskoja ja odottamattomia, aivan kuin Desuconin blogissa luvattiin. (Blogissa luvattiin myös Boken Desho Deshoa, mutta se taisi jäädä soittamatta?)

Joitakin muita ohjelmia: "Welcome to the NHK" 2/5, Japanin henkimaailma 4/5, Kenestä seuraava Miyazaki 5/5, Nörttien kosto 4/5.

Ensi vuodeksi voisi opiskella japania kunnolla. Häiritsee, kun kunniavieras kertoo japaniksi jotain hauskaa juttua ja huvittuu vasta, kun tulkki on saanut sen käännettyä.

Seurantatekniikkaa

En ole ihan varma, mikä olisi tehokkain tapa seurata seuraamiani animuja seuraamiltani subbaajilta. Haluaisin katsoa saman sarjan aina samalta subbaajalta, ja siksi ainakin tämänhetkinen ratkaisuni on lisätä seuraamiani sarjoja subbaavien subbaajien blogit selaimeni RSS-lukijaan, josta sitten saan tiedon pian jakson julkaisun jälkeen. Tässä on kuitenkin pari pientä epämukavuutta.

En välttämättä heti tiedä, mikä on sarjan uusin jakso, koska seuraan vain sen yhden subbaajan julkaisuja sarjan tiimoilta (paitsi jos jollakin toisella seuraamallani subbaajalla sattuu olemaan sama sarja tehtävänä). Siispä jos sarjasta kaverin kanssa jutellessa mainitaan "uusin jakso", emme välttämättä puhukaan samasta jaksosta. Todennäköisyys löytää uusia sarjoja on myös alhaisempi. Lisäksi kausien ja sarjojen vaihtuessa pitää aina poistaa vanhat subbaajat RSS-lukijasta ja lisätä uudet tilalle.

Nämä korjaantuisivat ehkä esimerkiksi lisäämällä Nyaatorrents RSS-lukijaani, mutta sitten saisin tietää jatkuvasti kaikesta muusta kiinnostamattomastakin uudesta. Tätä tapahtuu toki nykyiselläkin tekniikallani mutta huomattavasti vähäisempänä. Vai voiko niitä suodattaa Nyaasta? Nyaan käyttäjäasetuksista voi kyllä suodattaa nettisivuilla näkyviä tiedostoja, mutta RSS-syötteeseen se ei näemmä vaikuta.

Pitäisiköhän melkein itse koodata itselle jokin RSS-aggregaattori, joka seuraa valikoituja sarjoja valikoiduilta subbaajilta ja koostaa ne yhdeksi RSS-syötteeksi, jota selaimen RSS-lukija sitten lukisi.

Poppoista

Kävin tuossa hetki sitten erään animeyhdistyksen kokoontumisessa (en kerro minkä ja puijaan tahallani ajankohdan). En ole ennen käynyt animeyhdistysten kokoontumisissa. Odotin, että porukalla tehtäisiin animeaiheisia juttuja. Erityisesti kuvittelin, että porukan ensikertalaisena joutuisin esittäytymään ja kertomaan, mitä animeja olen katsonut ja seuraan tällä hetkellä. Toivoin, että keskustelisimme sivistyneesti ja älykkäästi animesarjojen teemoista, hahmojen motiiveista ja suhteista, tekijöiden vaikutuksista ja sellaisista. Että päättäisimme yhdessä seuraavamme joitakin animeja, jotta seuraavassa kokoontumisessa puhuttaisiin viimeisimmistä jaksoista. Niin kuin kirjallisuuspiireissä.

Taisi kuitenkin olla vähän liikaa toivottu. Kolmen tunnin tilaisuudesta nimittäin yksi tunti oli lakisääteistä kokousta, jossa keskusteltiin tulevien conien työllistymissuunnitelmista, rahajutuista ja seuraavista kokouksista. Loput kaksi tuntia oli vain yleistä hengailua, joka ei ainakaan omasta kotona istuskelustani poikkea juuri muuten, kuin että ympärillä oli ihmisiä. Sana "anime" taidettiin mainita koko jutun aikana kaksi kertaa ja silloinkin vain osana sanaa "Animecon".

Jäi vähän fiilis, että tämän yhdistyksen tarkoitus on kasata lähialueen animeharrastajat samaan huoneeseen vain kasatakseen heidät samaan huoneeseen. Se oikeastaan lukee yhdistyksen nettisivuilla melkein samalla tavalla muotoiltunakin. Täysin määrittämättömäksi jää, mitä varten heidät tarkalleen ottaen kootaan yhteen tai mitä kokoontumisissa tehdään lakisääteisten kokousten lisäksi. Ehkä se ei olekaan ihan sellainen tieto, joka olisi ihan sopivaa kirjoittaa yhdistyksen virallisiin sääntöihin, mutta voisihan sen mainita sivuilla muuten -- siis jos yhdistyksellä ylipäätään on olemassa mitään sellaista funktiota.

Jos itse perustaisin animepiirin, se ei olisi virallinen yhdistys. Minun piirini olisi pelkästään porukka, jonka ensisijainen tarkoitus olisi koota animeharrastajat yhteen nimenomaan keskustelemaan itse aiheesta eikä vain tutustuttaakseen saman aiheen harrastajia toisiinsa. Tällainen piiri voisi hyvin kokoontua ja tehdä toimintaansa kirjastossa, jonkun kotona tai mäkkärissä.

Mikä toinen

Pieniä Another-spoilereita.

Anotherissa kuolee ihmisiä. Eräs saa kaivinkoneesta naamaansa, toinen lävistää vahingossa kaulansa sateenvarjolla, kolmas silpoutuu venemoottorin potkurin lapoihin saatuaan ensin sydänkohtauksen uidessaan. Aika inhottavaa. Itse jäin vain ihmettelemään, mihin sarjan nimi oikeastaan viittaa.

Misakilla, kuten monella muulla, on kaksi silmää. Misakin silmäpari kuitenkin poikkeaa monien muiden silmäpareista, sillä toinen on tavallinen ihmissilmä ja toinen nuken silmä. Tämä silmä näkee kuoleman läsnäolon ihmisissä ja heistä otetuissa valokuvissa. Misaki pitää silmäänsä silmälapun alla ja vain harvoin paljastaa sen. Onko tämä sarjan nimen viittaama toinen? En usko, sillä silmän merkitys sarjan aikana on melko vähäinen, koska Misaki ei käytä erikoista näkökykyään muuten kuin aivan viime hetkillä.

Toinen merkitysehdokas olisi Sakakibara. Misakia kohdellaan luokassa ja sen ulkopuolella olemattomasti, koska tämä on luokkaa varjostavan kirouksen ehkäisemiseksi keksitty keino. Sakakibara ei kuitenkaan uutena luokkalaisena tiedä tätä ja alkaa kaveerata yksinäiseltä vaikuttavan Misakin kanssa. Lopputuloksena Sakakibaraakin aletaan pitää olemattomana, jolloin hän olisi olemattomista toinen. Pitäisin tätä uskottavampana nimen viittaamana toisena, joskin epäilen tätäkin. Sakakibarankin sulkeminen pois olemassaolevuudesta nimittäin johtaa kirouksen uusiutumiseen, minkä johdosta muu luokka päättää luopua tästä ehkäisykeinosta. Tämä Sakakibaran toiseus olemassaolemattomana jää varsin vähän käsitellyksi aiheeksi.

Sarjan loppupäässä luokkalaiset ovat luokkaretkellä. He pyrkivät toistamaan aikoja sitten tehdyn luokkaretken, jonka aikana eräs luokkalaisista keksi, kuinka kirouksen voi kumota. Sakakibara, Misaki ja kaverit ovat löytäneet vanhasta, pölyisestä kaapista kasetin, johon kirouksen kumouksen keksinyt oppilas on selostanut keinon. Heillä on siis kaikki, mitä luokkaretken toistamiseen voisi tarvita. Onkohan siis kyseessä kahdesta samanlaisesta luokkaretkestä sarjan nimen mukaisesti toinen?

Sakakibara on ennenkin, kauan sitten käynyt siinä kylässä, jossa sarja tapahtuu. Liekö kyseessä hänen toinen kertansa siellä? Aiemmalla kerralla Sakakibara ja Akazawa tapasivat, viittaako nimi heidän toiseen kohtaamiseensa? Aika paljon toiseuksia löytyy tästä sarjasta, mutta mikään ei suoranaisesti vakuuta. Sakakibara olemassaolemattomaksi kuvitelluista toisena on ainoa, jota tulin ajatelleeksi sarjan aikana, joten se tuntuu uskottavimmalta. Mene ja tiedä.

No oikeastaan jäin myös ihmettelemään ihmisten omituista suhtautumista luokkatovereiden jatkuvaan kuolemiseen. Ikäänkuin kuolemasta tulee sarjassa niin arkipäiväistä, että siitä selviää olankohautuksella. Siinäkin, kun se yksi silpoutuu potkurin lapoihin, muut vain hetken inhoavat mutta pian jatkavat reissuaan. Lopussa luokkaretkellä yksi järkyttyneenä pelkää tappaneensa kaverinsa pudottamalla hänet parvekkeelta. Sakakibara vain rauhoittelee, että eihän hän välttämättä vielä kuollut ole, ja he maltillisesti kävelevät katsomaan kaverin kuntoa. Eikö sellaisessa tilanteessa yleensä juosta kiireesti paikanpäälle, koska aikaa ei ole hukattavaksi?

Takaisin animun kyytiin

Moi.

Olen Sakari "Sakke" Sakamoto (tämä on salanimi, en viitsi paljastaa oikeaa henkilöllisyyttäni). Olen katsonut animea vuodesta 2003. Ensimmäinen sarjani oli Cardcaptor Sakura, josta satuin näkemään jotain satunnaisia kuvia joskus jossain, ja kiinnostuin (kuulostaa vähän pervolta ottaen huomioon, että että Sakura on yksi pitkäaikaissuosituimmista loleista). Aluksi katsoin lähinnä sellaisia animeja, jotka olivat jo valmiiksi lähetettyjä, mutta muistaakseni joskus lukioaikana vuoden 2006 tai 2007 tienoilla aloin seurata uusia sarjoja niiden lähetystahdin mukaan.

Mutta tässä parin menneen vuoden aikana minulla on ollut hyvin epäaktiivinen kausi. Olen seurannut vain puhutuimpia sarjoja, ja niidenkin kelkasta lopulta pudonnut. Esimerkiksi Steins;Gate jäi kesken, ja vasta viimeisen jakson ilmestyttyä jaksoin maratoonata kuutosjaksosta loppuun. Tämä on sikäli jännää, että näiden parin vuoden aikana olen ollut työttömänä tyhjäntoimittajana, jolloin minulla juuri olisi pitänyt olla aikaa katsoa animea paljon. Siis aikaa kyllä oli, en vain käyttänyt sitä. Kävin paljon Traconissa ja Desuconissa, mistä myös olisi pitänyt tulla innoitusta animen seuraamiseen, mutta ei. Ja nyt kun opiskelen täysipäiväisesti, olen yhtäkkiä taas päässyt kelkkaan mukaan. Äskeisen talvikauden kulutin maltillisesti vain neljää sarjaa seuraten, mutta nyt kevätkaudella seurannassa on toistakymmentä.

Maalaisjärkihän implikoisi, että mitä vähemmän on muuta tekemistä, sitä enemmän katsoo animea. Ilmeisesti näin ei ole minun tapauksessani. Olenkohan yksinäinen oikku?